Tarjoukset
Tarjouspyyntöpalvelu
Seuraa meitä Facebookissa
Vuosi 2017 on Porin Latu ry:n 46. toimintavuosi, perustamispäivä on 6.12.1970. Yhdistys on vuonna 1938 perustetun Suomen Latu ry:n jäsen. Järjestössä on 199 jäsenyhdistystä, niissä jäseniä yhteensä noin 83000. Yhdistys on Karhuseutu ry:n jäsen.
Yhdistyksemme jatkaa toimintaa vuonna 2017 edelleen teemalla Susisuon Toimintakeskus tutuksi. Toimintakeskus Susisuo mahdollistaa ja tarjoaa jäsenilleen kokoontumistilan sekä parantaa lähiseudun kaikkien asukkaiden liikunta- ja retkeilymahdollisuuksia. Tavoitteena on edistää Porin seudulla hiihtoa ja muuta ensisijaisesti luonnossa tapahtuvaa kuntoliikuntaa ja retkeilyä, sekä myös vaikuttaa kuntoliikunnan voimavarojen lisäämiseen. Yhdistys on avoin edistämään uusia ajankohtaisia kunto- ja luontoliikuntamuotoja, ja se on mukana Suomen Ladun kampanjoissa. Pyritään lisäämään Satakunnan ja Lounais-Suomen latualueen yhdistysten välistä yhteistyötä, sekä lasten ja nuorten tapahtumia toiminnassa mahdollisuuksien mukaan, muun muassa koulutusten kautta. Yhteistyötä alueen päiväkotien, koulujen ja Porin kaupungin ympäristötoimiston kanssa jatketaan entiseen tapaan.
Yhdistyksen jäsenhankintaa tehdään omissa tapahtumissa, sekä mahdollisuuksien mukaan myös muissa toimintaan läheisesti liittyvissä toisen osapuolen järjestämissä tapahtumissa.
Yhdistyksen toimintakeskus sijaitsee Porin Niittymaalla, osoitteessa Susisuontie 111. Päärakennukseen tehdyn laajennuksen jälkeen kokonaispinta-ala on nyt 110 m2, kokoontumistilaa on noin 60:lle. Muita rakennuksia 0,72 ha tontilla on sauna ja varastorakennus, sekä puulato. Piha-alueen kota ja ulko wc palvelevat retkeilyreittiä käyttäviä kulkijoita. Rakennukset omistaa yhdistys, tonttimaa on vuokralla Porin kaupungilta.
Kaikki työt, majan huolto, hiihto- ja patikkareitin ylläpito, toiminnan suunnittelu ja toteutus ym. tehdään talkootyönä.
Sievin Sievät Martat kokoontuvat säännöllisesti tekemään erilaisia kotiin ja perheisiin liittyviä asioita ruuan ja ravitsemuksen, talousasioiden sekä kestävien arjen valintojen parissa. Toiminta on kaikille avointa. Tavoitteena on oppia uutta ja toimia yhdessä. Näiden lisäksi yhdistys tekee kahvitusta ja muonitusta talkootyönä.
www.facebook.com/LoimaanLeiskuYU/
Loimaan Leisku on vuonna 1936 perustettu urheilun yleisseura. Tällä hetkellä jäseniä on noin 450 ja toimivia jaostoja viisi sekä 11-jäseninen johtokunta. Seuran toiminnan alkuaikoina tunnetuksi tulivat erityisesti pesäpallojaosto, painijaosto sekä Leiskun teatteri, joka aikanaan vieraili maakunnassa laajalti.
Myös painonnostossa seura omaa vahvat perinteet. Tällä hetkellä Leiskun urheilullisesti menestyneimmät ja näkyvimmät jaostot ovat salibandyjaosto ja yleisurheilujaosto. Yleisurheilussa on 1990-luvun menestysvuosien jälkeen tähdätty erityisesti lasten liikuntaharrastuksen monipuolistamiseen. Tällä on ollu myönteinen vaikutus myös seuran kilpailumenestykseen. Leisku on voittanut alueen 12 kunnan seurajoukkuecupin viisi kertaa peräkkäin (vuosina 2001-2005). Menestyksen myötä nousimme Vattenfall-yleisurheiluottelussa vuonna 2005 Varsinais-Suomen ykköslohkoon Turun Urheiluliiton, Raision Kuulan, Turun Weikkojen ja Liedon Parman seuraksi. Olemme myös päässeet tässä niin sanotussa Giga-sarjassa kolme kertaa mukaan valtakunnalliseen finaaliin ja seura on ollut finaalijoukkueiden mukana kiertämässä olympiastadionia Ruotsi-Suomi-maaottelun yhteydessä.
Seuran toiminta rahoitetaan edelleen pääosin talkootyöllä ja yksityisten ja yhteisöjen lahjoituksilla. Bingo, joulupukkipalvelu, erilaiset urheilukisat, seuralehti ja kaupungin avustus ovat pääsääntöiset rahalähteemme. Seuralla on oma toimitila Loimaalla.
Seuran Esittely Metsästyksellä on pitkät perinteet Lokalahdella sillä Lokalahden Urheilumetsästäjät ry on perustettu jo vuonna 1952. Toimintaa oli tosin jo aikaisemminkin, kuten oheisesta Vuoristen vieraskirjan merkinnästä vuodelta 1948 voidaan todeta. Tuttuja nimijä löytyy varmasti monelle. Yhdistyksen tarkoituksena on harjoittaa maillaan järkiperäistä metsästystä ja riistanhoitoa, sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua ja ampumaurheilua.
Yhdistyksen jäseneksi anotaan ja helmikuun vuosikokous käsittelee hakemukset, sekä hyväksyy uudet jäsenet. Ensimmäinen vuosi on koevuosi, jolloin pitää osallistua tiettyyn määrään riistanhoitotyötä, ennen kuin hakija voidaan hyväksyä yhdistyksen täysivaltaiseksi jäseneksi.
Toimintaa on suunnattu myös muille lokalahtelaisille sillä mm. maanomistajille järjestetään vuosittain hirvipeijaiset, Lokalahden ala-asteelle on järjestetty mm. luontopäiviä, metsäkirkko järjestettään yhdessä seurakunnan kanssa ja kesällä talkootyönä pidetään Kelokallion upeat rakennukset hyvässä kunnossa tulevia sukupolvia varten.
Hormajärven suojelemiseksi perustettiin jo 1968 asukasyhdistys, joka uudelleen v. 1991 järjestäytyi virallisesti Hormajärvi-yhdistys ry:ksi.
Jäseniä on nyt noin 180, Yhdistyksen hallituksen jäsenet valitaan kiintiöperiaatteella edustamaan kesäasukkaita, vakituista asutusta, maa-ja metsätaloutta sekä kalastuksen harrastajia.
Yhdistyksen vuosikokous pidetään heinä-elokuussa; perinteenä on ollut kyläjuhla esitelmineen ja kalakeittoineen Jantoniemellä ja nykyään Kanneljärvellä. Kyläjuhlien yksi tärkeä tavoite on saada ranta-asukkaat tapaamaan yhdistyksen hallitusta ja toisiaan, luoda yhteishenkeä, jota tarvitaan järven suojelutoimien konkretisoituessa - sekä talkootyönä että rahallisesti.
Kurkimäen Kuntoilijat ry on kuopiolainen paikallinen liikuntaseura, joka tarjoaa liikuntamahdollisuuksia kyläläisille ja muillekin lähiseutujen asukkaille. Liikuntapaikkana toimii Kurkimäen koulun liikuntasali. Kurkimäen Kuntoilijat osallistuu myös erilaisiin tapahtumiin, kerää varoja talkootyönä ja haluaa kehittää kylän toimintaa yhdessä muiden yhdistysten ja toimijoiden kanssa. Liikunta edistää terveyttä ja hyvinvointia. Lasten ja nuorten liikunnan tärkeä tavoite on lisäksi motoristen ja oppimisen taitojen sekä siten myös itsetunnon kehittyminen.
Seuramme perustettiin 31.3.1947 opettaja Tyyne Nuutisen johdolla. Jäseninä oli tuolloin 20 voimistelijaa ja nimenä oli Kurkimäen Naisvoimistelijat. Kattojärjestönä toimi silloin Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto (SNLL).
Seura sai nimen Kurkimäen Kuntoilijat v. 1996. Sitä ennen Kurkimäen Naisvoimistelijat muuttui välillä Kurkimäen Kisaksi, Kurkimäen Kisattariksi ja jälleen Kurkimäen Naisvoimistelijoiksi. Seuran historia on ollut vaiherikas ja toimintaa on kehitetty ajan myötä kuhunkin aikakauteensa sopivaksi kyläläisten ja muiden lähiseudun asukkaiden hyväksi. Seura on pyrkinyt tarjoamaan mukavia liikuntahetkiä omalla kylällä rinnakkain toisen seuran Kurkimäen Kisan kanssa. Alkuaikojen kansantanhuryhmistä ryhmätarjonta muuttui monipuolisemmaksi viimeistään 1980- ja 1990- luvuilla. Tarjolle tuli mm. äiti-lapsijumppaa, koululaisten liikuntakerhoja, lentopalloa ja avantouintia. 1990- luvulla miehet otettiin aktiivisesti mukaan. Tuolloin miehet mm.kuntonyrkkeilivät ja jumppasivat venytellen.
Kurkimäki sai koululle uuden liikuntasalin v.2002. Tuolloin päästiin nauttimaan isommasta ja nykyaikaisesta salitilasta koulun pienen ja ahtaaksi käyneen vanhan liikuntasalin ja ulkotilaliikunnan jälkeen.
Seuran esittely
Tanssiurheiluseura Blue & White ry (B&W) on Suomen Tanssiurheiluliiton (STUL) jäsen, joka on perustettu vuonna 1981. Seurassa on noin 120 jäsentä, joista säännöllisesti kilpailevia pareja on 23. B&W:n tavoitteena on edistää tanssiurheilua mm. valmentamalla kilpatanssijoita ja järjestämällä tanssikilpailuja. B&W:ssä tanssitaitojaan voivat kartuttaa niin aloittelijat kuin mestaritkin. Seura järjestää vuosittain alkeiskursseja ja harjoittelun jälkeen taidot karttuvat niin että tanssijat voivat aloittaa kilpailemisen. Jos ei ole kiinnostunut kilpailemisesta, voi tanssia harrastaa kuntoliikuntana.
Seuran valmennus tapahtuu pääsääntöisesti ryhmissä. Tanssiparit on jaettu kokemuksen ja taitojen mukaan ryhmiin ja ryhmille järjestetään valmennusta ja harjoitteluaikoja. Valmentajina käytetään seuran omia amatöörivalmentajia sekä maan parhaita ammattilaisia.
Pitkäjänteisen juniorityönsä ansiosta B&W on toimintavuosiensa aikana noussut yhdeksi maamme menestyksekkäimmistä tanssiurheiluseuroista. Seuran tanssijat ovat saavuttaneet lukuisia Suomen mestaruuksia juniori- nuoriso- ja aikuisluokissa sekä finaalisijoituksia ulkomailla. Kansallisissa kilpailuissa tanssijamme ovat olleet laajalti edustettuina lapsiluokista senioriluokkiin asti.
Tanssiharrastuksen tuomia hyötyjä ovat mm: hyvä ryhti, liikekoordinaation paraneminen, musiikin ja rytmin ymmärtäminen, sosiaalinen yhteys (esim. pojat ja tytöt urheilevat yhdessä) ja hyvänolon tunne suoritusten ja harjoitusten jälkeen.
Tanssiurheiluseuran toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja talkootyöhön. B&W:n toimintaa johtaa syksyisin pidettävän vuosikokouksen valitsema puheenjohtaja ja johtokunta. Tanssiurheilussa on mahdollisuus myös seuraohjaajaksi, eri tanssiryhmien ohjaajaksi, tuomaritoimintaan, kilpailunjohtajaksi, jne.
Seura perustettiin 9.7.1905 Tammelan Kydön kylässä, Juholan pirtissä. Seuran toiminta oli alusta asti monipuolista. Talkoo- ja lahjoitusrahoilla seuralle rakennettiin vuonna 1932 oma seuraintalo, Auran Pirtti.
60-70 -luvuilla Nuorisoseuran teatteritoiminta Rauhaniemen kesäteatterissa tuli aktiivista. Vuonna 1978 järjestettiin ensimmäisen kerran Hakkapeliittapäivät -perinnetapahtuma.
Nykyään seuran toiminta on laajaa. Auran Pirtillä järjestetään lapsille ja aikuisille useita kerhoja jumpasta näytelmäpiiriin neljänä iltana viikossa. Vuosikymmenien aikana kertynyt monipuolinen pukuvarasto vuokraa pukuja. Lisäksi Auran Pirttiä ja sen saunaosastoa vuokrataan juhliin ja illanviettoihin.Kaikki Nuorisoseuran toiminta perustuu valtavaan talkootyövoimaan, josta mahtavin näyttö on vuosittain järjestettävä Hakkapeliitta-tapahtuma, jossa vierailee n. 10 000 ihmistä eri puolilta Suomea.
Vuonna 2005 Tammelan Nuorisoseura Aura ry juhli 100-vuotista taivaltaan. Sadan vuoden aikana on tapahtunut paljon. Pienestä alusta on kasvanut toimiva järjestö kymmenine kerhoineen, kesäteattereineen ja jopa tukiopetuksineen. Toiminnan onnistumisesta kertovat lukuisat tunnustukset. Toiminta muuttuu, mutta edelleen pätee alkuaikojen tavoite kasvattaa ”hyviä ihmisiä ja kunnon kansalaisia”.